top of page

9.00                   ILMOITTAUTUMINEN JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OHJELMA TARKENTUU VIELÄ

​

PÄÄSALI
 

10.00                 Tervetuloa

​

10.10                 Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi sekä oppilaitosten tarjoama tuki.  Jenni Helenius, Kirsi Wiss ja Marke Hietanen-Peltola, THL.

                           Tuloksia Kouluterveyskyselystä, TEAviisarista ja OPA-tiedonkeruusta.                      

​

10.30                 Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen oppilaitoksissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kouluterveyskyselyn tutkijat, THL. 

                           Miten käsitellä tuloksia oppilaiden tai opiskelijoiden, henkilöstön ja huoltajien kanssa? Entä kunnassa ja hyvinvointialueilla?

                           Uusi visualisointi tuottaa mm. nostot siitä, mitkä asiat ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan ja mitkä huolet ovat yleistyneet vuoden 2021 jälkeen.

​

10.50                 Kouluterveyskyselyn tulokset nuorten näkökulmasta. Nuoret ja lapsiasiavaltuutettu keskustelevat aiheesta yhdessä
                           Mistä tulokset kertovat nuorten mielestä? Miten tuloksia pitäisi käsitellä nuorten kanssa? Mitä asioita nuorten mielestä pitäisi tulosten perusteella kehittää?

​

11.30                 Toteutuuko lapsen oikeus terveyteen? Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu.

                           Lapsen oikeus terveyteen on Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2023 teema. Miten se toteutuu Suomessa tällä hetkellä? Mitä tulisi huomioida?

​

 

12.00                LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN

​

13.00                RINNAKKAISSESSIOT (KAHVITAUKO KLO 14.00-14-30)

1 A. Turvallista oloa vahvistava toimintakulttuuri
pj. Kristiina Laitinen, OPH ja Jenni Helenius, THL

​

Yksinäisyyttä vähentämässä koko koulun voimin
Niina Junttila, professori,  opetusneuvos, Right to Belong -konsortion johtaja (STN) &
School to Belong -hanke, HelsinkiMissio
Yksinäisyys ja ulkopuolelle jättäminen satuttaa. Kouluyhteisön keinot lasten ja nuorten kokeman yksinäisyyden tunnistamiseen ja lieventämiseen. 
 

KAHVITAUKO

​

Koulu, jossa jokainen voi olla oma itsensä? 
Kouluterveyskysely: oppilaiden kokemuksia kouluyhteisöön kuulumisesta, kiusaamisesta sekä koulun aikuisilta saadusta välittävästä ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.

 

Alustuksia *) ja keskustelua:

  • Aikuisten määrällä, osaamisella ja yhteistyöllä on merkitystä. Miten se näkyy arjessa?

  • Kuulevatko aikuiset myös sellaisista kiusaamistapauksista, jotka eivät ole aivan selvärajaisia?

  • Miten yhteisöllinen opiskeluhuolto parhaiten rakentaisi turvallisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria?

 

*)Puhujien nimet tarkennetaan myöhemmin​

1. B. Miten innostamme ja autamme lapsia ja nuoria nukkumaan, liikkumaan ja syömään hyvin?

pj. Marke Hietanen-Peltola, THL ja Matti Pietilä, OPH

​

Miten innostetaan lapsia ja nuoria nukkumaan riittävästi? Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto
Uni on välttämätöntä oppimiselle ja koko lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä, joihin OPH:n Unikoulutuksen materiaalit perustuvat. 

​

KAHVITAUKO


Miten innostetaan lapsia ja nuoria liikkumaan? Toisen asteen liikuntacoachit Helsingissä. Projektisuunnittelijat Lilja Grönroos ja Janne Koppinen.  Liikkumattomuus on yhteydessä moniin hyvinvoinnin haasteisiin. Helsingin Liikuntacoach-pilotissa liikunta-alan ammattilaiset toimivat osana toisen asteen oppilaitosten yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. 


Terveellisen syömisen opettaminen – koulun haastavin tehtävä? Sanna Talvia, kotitaloustieteen yliopistonlehtori, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto . Syöminen on hyvin henkilökohtainen ja jopa intiimi asia, joka liittyy niin minäkäsitykseen, identiteettiin kuin kehosuhteeseenkin. Tämä tekee siitä tiedollisesti opetettavana asiana koulussa haastavan. Toteuttamaamme ravitsemuskasvatusta on kritisoitu mm. siitä, että korostamme vain ruokia ja ravintoaineita, vastuutamme yksilöä ja ylläpidämme kapeita kehonormeja. Mitä meidän tulisi ajatella tästä kritiikistä? Kuinka ravitsemusta tulisi lähestyä koulussa?

1.C. Mielenterveyden edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa.

pj. Christine Söderek, OPH ja Johanna Jahnukainen, THL

​

Lasten ja nuorten mielenterveyden tilannekuva pandemian jälkeen. Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia.
Tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu, THL

 

Vertaissuhteet koulussa opettajien ja oppilaiden tulkitsemana. Riikka Korkiamäki, Tampereen yliopisto. Kaverisuhteet ovat tärkeä osa koulussa viihtymistä. Ne eivät kuitenkaan aina näyttäydy samalla tavalla oppilaille itselleen ja koulun aikuisille. 

​

KAHVITAUKO


Nuoren osallisuus menetelmiä käytettäessä, case IPC. Outi Linnaranta, THL.  Osallisuutta voidaan vahvistaa masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettua IPC (Interpersonal Counselling) -menetelmää käytettäessä.


IPC:n käyttäminen opiskeluhuollossa. Kommenttipuheenvuoro opiskeluhuoltopalvelujen edustajalta, joka käyttää IPC:tä työssään (nimi tarkentuu myöhemmin). 

 

15.30 TAUKO JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN

​

PÄÄSALI

​

16.00 Digitaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen

​

Mitä kuuluu nuorten digiarkeen?

Digitaalisuus on läsnä lähes kaikkialla arjessa. Lapset ja nuoret käyttävät digitaalisia laitteita esimerkiksi ajankuluksi, oppimiseen ja yhteydenpitoon kavereiden kanssa. Nuoret kertovat, miten käyttävät laitteita päivän aikana. Millaisessa roolissa heille ovat pelit, some tai oppimiseen tai hyvinvointiin liittyvät sovellukset?

​

Nettiriippuvuus ja sen yhteydet hyvinvointiin Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella. Olli Kiviruusu, tutkimuspäällikkö, THL.
Puheenvuorossa tarkastellaan Kouluterveyskyselyn tuloksia nettiriippuvuudesta ja sen yhteyksiä esimerkiksi koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviin vaikeuksiin.

​

Oppilaan digiosaaminen tukee digihyvinvointia. Päivi Leppänen, erityisasiantuntija, OPH.

Puheenvuorossa annetaan näkökulmia ja vinkkejä digitaitojen harjoitteluun ja hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. 

​

16.45 Seminaaripäivä päättyy

​
 

bottom of page